Varistelua-näyttely on nyt valmis!

Hyvillä mielin lähetämme tämän matkaan!

Varistelemisiin!

Näyttely lokakuun ajan Mummon Kammarissa, Otavalankatu 12 A. Avoinna ma-to 10-14, mahdollisuus käydä sopimuksen mukaan maanantaisin klo 17 asti.

Tervehdys piiiitkästä aikaa!

Käsityön taiteen opinnot ovat päättyneet jo toissakeväänä, syventävien piti alkaa tänä vuonna, mutta suruksemme niin ei käynytkään.

Kurssilaisista suurin osa on tavannut toisiaan erilaisten hyväntekeväisyysprojektien tiimoilta jo yli vuoden ajan, ja kaveruus on vain syventynyt yhdessä tekemisen myötä.

Monenlaista on tullut askarreltua ja värkättyä kurssien jälkeenkin, mm. nallekurssi viime keväänä,lisäksi sukkia ja villavaatteita pikku-vunukoille (pojanpojat nyt n. 3,5 ja 0,5 -vuotiaat), lasiakin silloin tällöin.

Vuoden verran olemme Varpun (www.kirjavilla.fi) kanssa haudutelleet ja kehitelleet yhteistä näyttelyä, joka nyt on toteutumassa lokakuun näyttelynä Mummon Kammarissa:

Varistelua - kirjavillainen lintupuu

Ystävyytemme ja yhteistyömme alkoi 4 vuotta sitten Ylöjärven työväenopiston Käsityön taiteen perusopintojen kolmivuotisen jakson alussa. Kuljimme kimppakyydillä viikoittain, ja seurasimme toistemme ja koko ryhmän käsityön taitojen ja taiteen kehittymistä tiiviisti.

Suunnittelimme ja pystytimme noiden vuosien aikana kolme erilaista näyttelyä, ja viimeisen Aika matka –päättötyönäyttelyn jälkeen olo oli tyhjä; kaipasimme tekemisen ja suunnittelun paloa.

Ensin yhteinen näyttely tuntui kaukaiselta, riemukkaalta tulevaisuuden haaveelta – mutta tässä nyt ollaan, kohta valmiina, niin valmiina kuin se kaiken muun touhun keskellä ennättää valmistua!

’Varistelua’ sisältää monenlaista varistelua: niin variksia kuin varistelevia kirjoja, kirjojen ja puiden lehtiä, sananleikkiä, erivärisiä variksia – ne kaikki viestittävät myös meille ihmisille lupaa olla juuri sen värinen ’varis’ kuin itsestä on kasvanut – tai kasvamassa!

Näyttelyn kirjat ovan kirjansitoja Varpu Löyttyniemen käsialaa, lehdet ja linnut minun tuotoksiani. Ensimmäistä kertaa yhdistin rautalankaa ja villaa Ylöjärven Käsityöntaiteen opintojen minitekstiilinäyttelyssä: silloin syntyi Oiva Toikan lasilinnun mukaan Jalokiwi-lintu.

Minulla on paha tapa jäädä koukkuun mielenkiintoisiin tekniikoihin, rautalanka rosoisuutensa vuoksi viehättää tällä hetkellä eniten!